Työpaikan ongelmatilanteet

Kaikissa työpaikoissa esiintyy ajoittain konflikteja ja kriisejä, jotka työyhteisö useimmiten selvittää itse. Aina eivät hankalat tilanteet kuitenkaan syystä tai toisesta ratkea työpaikan sisäisesti kaikkia tyydyttävällä tavalla, jolloin selvittämisessä voidaan tarvita ulkopuolista apua.

Organisaatiopsykologina tehtäväni on auttaa johtoa, esihenkilöitä ja työyhteisöä sisäistämään, millä tavoin konflikteja, kriisejä ja muutoksia, tai esimerkiksi epäasiallista käyttäytymistä voidaan käsitellä työpaikoilla.

Millä tavoin ongelmatilanteita voidaan käsitellä työpaikoilla?
Miten menettelytavat eroavat toisistaan?
Miten sopivin menetelmä valitaan?

Työpaikan arkea haastavat tilanteet ovat aina monisyisiä ja lopulta ainutkertaisia. Myös ratkaisumahdollisuuksia on olemassa laaja valikoima. 

Kaikki menetelmät eivät kuitenkaan johda haluttuun lopputulokseen, ja väärin valittu toimintatapa saattaa jopa pahentaa tilannetta. Tämän vuoksi menetelmän valinta kannattaa tehdä huolella.

Organisaatiopsykologi osaa auttaa oikean työskentelymenetelmän valitsemisessa ja ongelman ratkaisemisessa. 

Konfliktit työpaikalla

Työpaikkojen ihmissuhteita ravistelevat vakavammat konfliktit ovat usein merkki jostain piiloon jääneestä, työn kehittämistä vaativasta asiasta. Näitä voivat olla vaikkapa epäselvyydet työnjaossa, työrooleissa, viestinnässä tai toimintamalleissa.

Etenkin pitkittyneissä ja laajentuneissa konflikteissa työyhteisön lähtötilanne on hyvä aluksi selvittää haastattelujen tai kyselyiden avulla. Riittävä selvitys auttaa ratkaisemaan oikeaa ongelmaa, eikä resursseja tuhlaannu muuhun. Joskus ratkaisut ovat hyvinkin helppoja: eräässä työpaikassa vuosia velloneet ongelmat ratkesivat lopulta asettamalla kalenteriin viikoittainen työnjakopalaveri.

Aina konfliktitilanteissa ei ole tarvetta erilliselle selvitykselle. Ratkaisuksi sopii toisinaan yhteinen keskustelu ja tilanteen purkaminen yhdessä. Joissakin poikkeustilanteissa myös lyhyt koulutus tai luento voi olla toimiva tapa lähteä avaamaan tilannetta, mutta useimmiten pitkittynyt konflikti työpaikalla vaatii lisäksi jonkinlaista jatkotyöstämistä työyhteisössä.

Ilman riittävää lähtötilanteen selvittämistä on kuitenkin aina olemassa riski siitä, että jokin oleellinen työkuormitusta aiheuttava tekijä ohitetaan ja ongelmat jäävät kasvamaan pinnan alle.

Muutokset

Työelämän muutokset ovat työntekijöille usein varsin kuormittavia. Etenkin isommat muutokset heikentävät työyhteisön toimivuutta ja laskevat työtehoa.

Tieto siitä, kuinka mieli yleensä reagoi erilaisiin muutoksiin, auttaa työntekijöitä muutostilanteiden psyykkisessä hallinnassa. Muutoksen keskellä tietoisku ja yhteinen keskustelu ovat hyviä tapoja lähteä työstämään tilannetta.

Etenkin suuremmissa muutosprosesseissa on lisäksi hyödyllistä, jos työntekijöillä on mahdollisuus osallistua erilaisiin yksilö- tai pienryhmäkeskusteluihin. Tämä tukee työntekijöiden työssäjaksamista ja auttaa työntekijöitä sopeutumisprosessissa. 

Kriisit työpaikalla

Joskus työyhteisöt kohtaavat kriisejä, jotka pistävät työpaikan arjen sekaisin. Tällaisia kriisejä ovat esimerkiksi väkivaltatilanne tai sen uhka, erilaiset onnettomuudet, kuolemantapaukset ja muut äkilliset, työyhteisöä järkyttävät tilanteet.

Myös kriisin hetkellä yhteinen purkutilaisuus nopeuttaa työyhteisön toipumista. Tilanteen yksityiskohdista riippuen kannattaa suunnitella hyvin se, millainen kokoonpano keskustelutilanteessa on ja tarvitaanko mahdollisesti useampi kuin yksi keskustelu. Joissakin tilanteissa työntekijöille kannattaa lisäksi järjestää mahdollisuus purkaa tilannetta henkilökohtaisesti ulkopuolisen asiantuntijan kanssa.

Myös erilaisissa kriiseissä kohdennettu tietoisku psyykkisestä sopeutumisprosessista on usein hyödyksi.

Epäasiallinen käyttäytyminen

Toistuva epäasiallinen käyttäytyminen ja kiusaaminen ovat tilanteita, joissa yhteisistä keskusteluista voi olla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä. Epäasiallinen kohtelu työpaikalla vaatii työturvallisuuslainkin nojalla tönantajan määrätietoista puuttumista asiaan ja rajojen jämäkkää asettamista.

Ylenmääräinen keskustelu työyhteisössä usein jopa pahentaa tilannetta, sillä käsittelemällä kiusaamista tasa-arvoisena konfliktina tulee epäasiallinen kohtelu työpaikalla epäsuorasti sallituksi. On myös tärkeää huomioida, että ongelman levittäminen koko työyhteisön kannettavaksi ei ole missään olosuhteissa tarkoituksenmukaista.

Puuttumisprosessi on esihenkilölle usein raskas ja kimurantti, minkä vuoksi moni esihenkilö hyötyy saamastaan tuesta, tiedosta ja valmennuksesta.

Työyhteisön kouluttaminen aiheesta on myös hedelmällistä, mutta vain ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä yleisellä tasolla, ei yksittäisen työntekijän epäasialliseen toimintaan puuttumiseksi.

Prosessin kulku:

Kartoittava keskustelu
Tavoitteen asettelu ja
työtapojen valinta
Työskentelyvaihe
Prosessin arviointi ja jatkosuositukset

Työyhteisön vakautta uhkaavassa tilanteessa on tärkeä panostaa toimenpiteiden huolelliseen suunnitteluun. Työskentelyn tavoitteen on hyvä olla täsmällinen ja selkeä. Tehokkaan resurssien ohjaamisen avulla vältytään ongelmien pitkittymiseltä ja erilaisilta lieveilmiöiltä.

Kehittämistyö alkaa aina kartoittavalla keskustelulla. Asiakas on oman organisaationsa asiantuntija, organisaatiopsykologi puolestaan käytettyjen menetelmien ja toimintamallien. Näkökulmia yhdistelemällä luodaan mahdollisimman tehokas, työyhteisön omaa ongelmanratkaisukykyä tukeva suunnitelma haastavan tilanteen ratkaisemiseksi.

Konsultointityön konkreettiset tavoitteet asetetaan aina yhdessä asiakkaan kanssa. Myös työskentelytavat sovitaan yhdessä. Tarpeen vaatiessa näitä molempia voidaan muuttaa prosessin edetessä.

Silloin, kun ulkopuolinen asiantuntija on tehnyt itsensä tarpeettomaksi, prosessi on onnistunut. Hyvät kokemukset ruokkivat itseään ja jatkossa vastaavien haasteiden ratkaiseminen onnistuu työyhteisöltä helpommin ilman ulkopuolista apua.